Fidelin puhe 27.6.2003 Santiago de Cubassa07.08. 20:45
Tuntuu lähes epätodelliselta olla juhlimassa tapahtumia, jotka sattuivat tällä samalla paikalla 50 vuotta sitten. Olin tuolloin 26-vuotias. Tänään yli 50 taistelun vuotta ovat kartuttaneet elämääni. Palataan menneeseen.
Minä en voinut kuvitella sekuntiakaan silloin, että tänä iltana vielä muutama elossa oleva tapahtumaan osallistunut henkilö voisi kokoontua tänne yhdessä niiden kanssa, jotka ovat tulleet kuuntelemaan meitä kaikkialta maasta tai niiden kanssa jotka ovat osaltaan vaikuttaneet vallankumoukseen tai osallistuneet siihen tai yhdessä niiden kanssa, jotka olivat tuohon aikaan edustivat vielä lapsia tai nuorisoa, tai niiden kanssa, jotka eivät
olleet edes vielä tuolloin syntyneet, mutta ovat nykyisin vanhempia tai jo jopa isovanhempia. Valtava joukko miehiä ja naisia täynnään vallankumouksellista ja internationalistista historiaa ja kunniaa. Sotilaita ja upseereita aktiivipalvelussa ja reservissä. Siviileitä, joilla on huomattavia saavutuksia, nuoria taistelijoita, päättäviä työläisiä ja innostuneita opiskelijoita tai niitä, jotka ovat kumpaakin yhtä aikaa. Miljoonia lapsia, jotka täyttävät meidän ikuiset haaveemme. Ja jälleen kerran elämä on suonut minulle ainutkertaisen etuoikeuden puhua teille kaikille.
Minä en puhu täällä itseni nimissä. Minä teen sen meidän kansamme sankarillisten ponnistusten ja niiden tuhansien taistelijoiden nimissä, jotka ovat menettäneet henkensä menneen 50 vuoden aikana. Minä teen sen myös ylpeydellä sitä suurta työtä kohtaan, jonka he ovat onnistuneet suorittamaan, heidän voittamiaan esteitä kohtaan sekä niitä mahdottomia asioita kohtaan, jotka he ovat tehneet meille mahdollisiksi.
Minä painotin 16.10.1953 oikeudessa muutamia maamme tilastollisia asioita:
· 600 000 työtöntä
· 500 000 maatyöläistä, jotka työskentelevät vuosittain vain neljä kuukautta ja lopun vuotta he nääntyvät nälässä
· 400 000 teollisuustyöläistä ja työläistä, joiden eläkerahastot on kavallettu, joiden kodit ovat vi-heliäisissä kortteleissa, joiden palkat luisuvat heidän pomojensa käsistä rahanlainaajille. Työläisten elämä on päättymätöntä työtä. He voivat levätä vasta haudassa.
· 10 000 nuorta valmistunutta ammattilaista: lääkäreitä, insinöörejä, lakimiehiä, eläinlääkäreitä, opettajia, toimittajia, taiteilijoita jne... jotka lopettaessaan opiskelunsa eivät löydä itselleen työ-paikkaa
· 85 % kuubalaisista pienviljelijöistä maksaa maastaan vuokraa ja elää alituisen häätöuhan alaisina.
· 200 000 talonpoikaisperheellä ei ole ainuttakaan eekkeriä maata tuottaakseen ravintoa kituville perheilleen.
· Yli puolet tuottavimmista viljelysmaistamme ovat ulkomaisten omistajien käsissä.
· Yli kolme miljoonaa hehtaaria jäljellä olevasta viljelykelpoisesta maasta on joutokäytössä.
· 2 200 000 kaupunkilaistamme maksaa vuokraa 20-30 % tuloistaan
· 2 800 000 maaseutumme ja esikaupunkiemme asukkaalla ei ole käytössään sähköä
· Pienissä maaseudun kouluissa yli puolet lapsista käy koulua kengittä, puolialasti ja aliravittuina.
· Maaseudun lapsista 90 % kärsii loisten aiheuttamista sairauksista.
· Yhteiskunta on välinpitämätön tuhansien lasten massamurhalle, jotka kuolevat vuosittain puutteen vuoksi.
· Viisi ja puolimiljoonaisesta kansasta yli miljoona ihmistä oli työttöminä toukokuun ja joulukuun välisenä aikana.
· Kun perheenpää työskentelee vain neljänä kuukautena vuodessa, kuinka hän kykenee hankkimaan lapsilleen vaatteita ja lääkkeitä? He kasvavat raihnaisiksi. Täytettyään 30 vuotta heillä ei ole suussaan ainuttakaan ehjää hammasta. He kuulevat 10 miljoonaa puhetta ja kuolevat lopuksi köyhyydessä ja näköalattomuudessa. Julkisiin sairaaloihin, jotka ovat aina täynnä, pääsevät potilaiksi ainoastaan ne, joita joku vahva poliitikko suosittelee. Vastapalveluna hän saa vaaleissa onnettoman ja hänen perheensä äänet, jotta Kuuba voisi jatkaa eloaan samoissa tai vielä pahemmissa olosuhteissa ikuisesti.
Moncadan johtopäätökset
Ehkäpä tärkein seikka, jonka mainitsin taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta tilanteesta oli seuraavanlainen.
Kansan tulevaisuus, ratkaisut sen ongelmiin, eivät voi jatkuvasti olla sidoksissa tusinan itsekkään suurliikemiehen intresseihin eikä myöskään kylmään voiton laskelmointiin, joita 10 tai 12 porhoa harjoittaa ilmastoiduissa toimistoissaan. Maa ei voi jatkaa polvillaan kerjäten ihmettä kultaiselta vasikalta, jonka Vanhan testamentin profeetta Mooses tuhosi vimmoissaan. Kultainen vasikka ei voi toteuttaa minkäänlaisia ihmeitä... Valtiomiehet, joiden työn sisältönä on muuttumattomuuden ylläpitäminen ja sellaisten fraasien laukominen kuten yrittämisen ehdoton vapaus, sijoitetun pääoman turvaaminen sekä kysynnän ja tarjonnan laki, eivät tule ratkaisemaan näitä ongelmia.
Nämä väitteet ja pohdinnot alleviivaavat sitä ajatusta, että kapitalistinen talous ja yhteiskunta on yksinkertaisesti hävitettävä. Ne painottuivat perusajatukseen toteuttaa uusi taloudellinen ja yhteiskunnallinen järjestys Kuubaan, vaikka saattoi olla vaarallista esittää sellaisia ajatuksia keskellä ennakkoluulojen merta. Se oli ideologista myrkkyä hallitseville yhteiskuntaluokille, jotka olivat liitossa imperiumin kanssa ja joka määräsi kansaa, joista 90 % oli puolilukutaitoisia tai lukutaidottomia. He olivat kouluakäymättömiä, osaansa tyytymättömiä, taisteluhaluisia ja kapinallisia, mutta vielä kykenemättömiä löytämään ratkaisuja sellaisiin akuutteihin ja syvällisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Tuosta alkaen minä olen käsittänyt, että tietämättömyys on ollut riistäjien tehokkain ja pelottavin ase kautta koko historian.
Kouluttamalla kansa totuuteen sanoin ja ymmärrettävien faktojen avulla on
ollut kenties perustavalaatuinen tekijä niissä merkittävissä saavutuksissa,
joihin kansamme on yltänyt
Meidän vallankumoustamme ei ole murskattu huolimatta kauppasaarroista, kiristyksestä, aggressioista, massiivisesta terrorismista ja historian tehokkaimman tiedostusvälineistön käytöstä.
Tilastotiedot eivät jätä sijaa epäilyksille
Vuonna 1953 Kuuban väestö käsitti 5 820 000 asukasta. Syksyn 2002 väestölaskennan mukaan se on nyt 11 177 743 kansalaista. 50 vuotta sitten kuubalaisista 22,3 % oli täysin lukutaidottomia. Nykyisin heitä on enää 0,5 %. Tähän lukuun sisältyvät myös vammaiset ja sairaat ihmiset.
Vuonna 1953 lukioissa opiskeli vain 3,2 % väestöstä. Nykyisin heitä on jo 58,9 % väestöstä. Yo-tutkinnon suorittaneiden määrä on kasvanut yli 13-kertaiseksi. Työttömyysaste oli tuolloin - mitattuna sokerinkorjuun aikaan - 8,4 % taloudellisesti aktiivisesta väestöstä, joka käsitti n. kaksi miljoonaa ihmistä. Nykyisin työttömyysaste Kuubassa on 3,1 %. Nykyään työvoima koostuu yli 4,4 miljoonasta työntekijästä. Ensi vuonna kun työttömyys alenee alle 3 %, Kuuba katsotaan maaksi, jossa vallitsee täystyöllisyys. Vastaavaa ei löydy mistään Latinalaisen Amerikan maasta tai edes jopa ns. taloudellisesti kehittyneistä valtioista maailmantalouden nykytilassa.
Kuubassa 85 % kansalaisista omistaa asuntonsa ja eivätkä maksa niistä veroja. Vuokralla asuu 15 %. He maksavat asunnoistaan lähinnä symbolista vuokraa.
Tänään leveällä marginaalilla, meidän maamme on ensimmäisellä sijalla maailmanlaajuisesti opet-tajien, professoreiden kouluttajien määrissä suhteutettuna asukaslukuun. Peruskoulussa opettajaa kohden luokassa opiskelee 20 oppilasta. Lääkäreitä on 67 tuhatta, sairaanhoitajia 81,4 tuhatta sekä teknistä terveydenhuollon henkilöstöä kertyy 66,3 tuhatta. Eliniänodote on nykyisin 76,1 vuotta. Lapsikuolleisuus on pudonnut arvoon 6,5/1000 vuoden ikäistä lasta.
Kuuba on ottanut käyttöönsä uudet, itse kehittämänsä järjestelmänsä koulutuksen, terveydenhuollon ja kulttuurin alalla, vaikka se on vaatinut paljon ponnistuksia. Saavutukset perustuvat kertyneeseen kokemukseen ja uuden teknologian suomiin mahdollisuuksiin. Kehittyneimmissä ja vauraimmissa maissa ei koskaan saavuteta peruskoulussa 20 oppilaan luokkakokoa tai lukiossa 15 oppilaan luokkakokoa tai uloteta yliopistokoulusta koko väestöä kattavasti kuntatasolle tai tarjota kansalaisille maksutta korkeatasoista koulutusta ja terveydenhoitoa, koska niiden taloudelliset ja yhteiskunnalliset järjestelmät eivät ole suunniteltu sitä varten.
Kansa on vallankumouksen puolella
Minä puhun ikään kuin, jos maamme eläisi idyllissä taivaan rauhassa, aivan kuin jos ei olisi ollut yli 40 vuotta kestänyttä raakaa kauppasaartoa, taloudellista sotaa, lukemattomia sabotaasi- ja terrori-iskuja, salamurhahankkeita sekä päättymätöntä määrää karseita toimia maatamme kohtaan, joita en toivo korostavani tässä puheessani, koska polttopisteenä ovat tämän hetken olennaiset ajatukset. Riittää, kun todetaan, että puolustukselliset tehtävät yksistään ovat vaatineet satojen tuhansien miesten ja naisten mobilisointia ja valtavia aineellisia voimavaroja. Tämä taistelu on opettanut meidän kansaamme taistelemaan samanaikaisesti monella rintamalla tekemällä paljon vähällä ja olemaan lankeamasta esteisiin.
Ratkaiseva todiste tästä oli heidän sankarillinen käyttäytymisensä, sitkeytensä ja järkkymätön suhtautumisensa, kun sosialistinen leiri katosi NL:n hajoamisen myötä. Saavutus, johon he ylsivät, kun kukaan maailmassa ei olisi lyönyt vetoa vallankumouksemme säilymisestä penniäkään, menee historiaan yhtenä suurimpana saavutuksena. He tekivät sen vahingoittamatta ainuttakaan vallankumouksen eettistä tai humanistista periaatetta vihollistemme räkänauruista ja loukkauksista huolimatta.
Kesäkuun alussa EU:n byrokraatit päättivät lopettaa tai kaventaa Kuuballe myöntämänsä ²humanitaarisen avun² Espanjan pääministeri José María Aznarin ponnistuksin minimiin. Vuonna 2000 EU:lta vastaanotettu ns. humanitaarinen apu oli 3,6 miljoonaa dollaria, v. 2001 se oli 8,5 miljoonaa dollaria ja v. 2002 se supistui 0,6 miljoonaan dollariin.
Mitä tämä summa todellisuudessa merkitsee maalle, joka on kärsinyt kolmesta hurrikaanista v. 2001-2002? Hirmumyrskyjen tuhot aiheuttivat maalle 2,5 miljardin dollarin menetykset yhdistettynä syyskuun 11. päivän terroristihyökkäykseen liittyviin matkailutulojen supistumiseen. Kansainvälinen talouskriisi on alentanut nikkelin ja sokerin markkinahintoja. Öljyn hinta on myös noussut useista tekijöistä johtuen. Mitä tämä on verrattuna USA:n kauppasaarron aiheuttamiin 72 miljardin dollarin menetyksiin ja brutaaliin Helms-Burton lakiin, jota EU itsekin ²ymmärtää². EU ei tue Kuubaan investoivia liikemiehiä, jotta laki ei estäisi EU:sta USA:an suuntautuvia investointeja.
EU-maat ovat tuoneet tavaroita Kuubaan viimeisen viiden vuoden aikana 7,5 miljardin dollarin edestä. Toisaalta ne ovat vieneet tuotteita vastaavasti Kuubasta samana aikana vuosittain keskimäärin 571 miljoonan dollarin edestä. Kuka auttaa kutakin?
Vuosina 2000-2002 Euroopan komissio rahoitti virallisesti neljää projektia Kuubassa. Niiden arvo oli yhteensä 10,6 miljoonaa dollaria. Se oli suunnattu lähes täysin hallinnon tekniseen apuun lainsäädännössä ja taloudessa. Ainoastaan 1,9 miljoonaa dollaria oli myönnetty ravintotalouteen. Näihin tarkoituksiin varattuja varoja ei kuitenkaan saatu käyttöön EU:n byrokratian vuoksi. EU:n raporteissa mainitaan kuitenkin summat ja projektit, vaikka penniäkään ei ole saapunut Kuubaan.
Kuuban apu kolmannelle maailmalle
40 vuoden aikana yli 40 000 nuorta yli 100 kolmannen maailman maasta on saanut maksutta Kuubassa yliopistotasoisen ja teknisen alan ammattikoulutuksen. Heistä 30 000 on ollut afrikkalaisia. Me emme yrittäneet napata ainoatakaan heistä, kuten EU-maat tekevät kirkkaimmille älypäilleen. Yli 52 000 kuubalaista lääkäriä ja terveysalan työntekijää ovat työskennelleet vapaaehtoisina maksutta 93 maassa pelastaen taidoillaan miljoonia ihmishenkiä.
Tekemämme palvelut eivät perustu taloudellisiin voimavaroihin, vaan paremminkin vallankumouksen luomaan humaaniin pääomaan.
Euronarsisteille
Sillä aikaa kun kuubalaiset sotilaat vuodattivat vertaan apartheidin vastaisissa taisteluissa Etelä-Afrikassa, Euroopan unionin jäsenmaat kävivät vuosittain miljardien dollarien edestä kauppaa Etelä-Afrikan rasistien kanssa. Heidän investointinsa hyödynsivät halpaa eteläafrikkalaista puoliorjatyövoimaa.
EU:lta puuttuu välttämätön vapaus, jotta se voisi harjoittaa täysin tsenäistä dialogia Kuuban kanssa. Sen sitoumukset NATO:on ja USA:an sekä toimet Genevessä, jossa se liittoutuu niiden voimien kanssa, jotka haluavat tuhota Kuuban, tekee sen kykenemättömäksi rakentavaan mielipiteiden vaihtoon. Entiset sosialismin leirin maat liittyvät piakkoin EU:hun. Niiden opportunistiset johtajat ovat uskollisempia USA:lle kuin EU:n jäsenmaille. Tämä tarjoaa supervallalle Troijan hevosen EU:n sisällä. Entiset sosialistiset maat suhtautuvat vihamielisesti Kuubaan, jonka ne jättivät oman onnensa nojaan. Ne eivät voi antaa anteeksi kestämiään kärsimyksiä ja osoittaa todeksi, että sosialismi on toimiva yhteiskunta ja tuhat kertaa oikeudenmukaisempi ja humaanimpi kuin se mädäntynyt yhteiskuntajärjestelmä, jonka he ovat itse valinneet.
Venceremos!
Lyhennetty suomennos ja väliotsikot
Matti Laitinen
|
