Re: Yhdysvaltalaisten kuluttajien luottamus talouteen laskus )
Kopernikus 31.07. 07:53
Hannu Raittila kolumnissaan Helsingin Sanomissa kyseenalaistaa ikuisen taloudellisen kasvun mantran, joka on länsimaissa jo suorastaan uskonnollisen pyhä vaikka kukaan ei osaakaan selittää, miksi.
"Kysyin taannoin tällä palstalla, miksi talouden pitää kasvaa. Minkä vuoksi ainoa tyydyttävä suhdannevaihe on kasvun kasvu?
Tai ei sekään tyydyttävä tilanne ole, mutta loputon perusahdistus kuitenkin hellittää silloin hieman. Ikuisesti taloutta tarkkaileva pohjahuoli kääntyy päin paniikkia heti, kun todetaan, että kasvu kasvaa hitaammin kuin viime kuussa.
Sain aika paljon palautetta. Moni oli jakanut kokemukseni: talousoppineet ja poliitikot eivät ole koskaan pystyneet selittämään ymmärrettävästi, miksi kasvu ei voisi pysähtyä tähän, tai tästä kolmenkymmenen vuoden päähän. Suomalaisten käytettävissä olevat rahat ovat sadan vuoden aikana kaksinkertaistuneet aina kolmen vuosikymmenen välein. Olimmeko me puolta onnettomampia vuonna 1973? Entä vuosi 2033! Onko elämä silloin kaksi kertaa parempaa kuin nyt, kun rahaa tulee olemaan tuplasti?
Ovatko asiat kuudenkymmenen vuoden kuluttua neljä kertaa nykyistä paremmin? Lapsellisia kysymyksiä, taivuin ajattelemaan. Talouskasvun välttämättömyyden perään kyseleminen tuntui olevan samaa juurta kuin muutkin peruskansalaisen narinat asiantuntijavallan edessä: ymmärtämättömät yrittävät taas vääntää monimutkaisesta yksinkertaista.
Sitten tuli keskisuuren suomalaisyrityksen johtaja kertomaan, ettei hänkään ymmärrä, miksi kaiken täytyy loputtomasti kasvaa. Piti taas muuttaa mieltään. Jos talouselämän puuronsilmässä toimiva ammattilainen kokee noin, ei minunkaan kysymykseni voi olla aivan järjetön.
Yhtiönsä operatiivisessa toiminnassa vastuuta kantava johtaja tunnusti, että hän ei ole koskaan ymmärtänyt, miksi firman laskenta-, talous- ja rahoitusesikunnat edellyttävät ilman muuta, että seuraavalle vuodelle budjetoidaan kasvun logiikan vaatimat prosentit.
Johtaja oli aina sisimmässään tiennyt, mikä on oikeasti tärkeää: että hänen alaisinaan työskentelevillä ihmisillä on työtä seuraavanakin vuonna, tulosta syntyy palkkojen katteeksi, ja ihmiset saavat käyttöönsä niitä tarpeellisia tavaroita, joita firma tuottaa.
Elinkeinoelämän painopiste siirtyy aineellisten tavaroiden valmistamisesta aineettomien elämysten tuottamiseen. Rajoittamattomin kasvu toteutuu kulttuurintuotannon immateriaalisessa arvonmuodostuksessa. Yksi ainoa elokuvatähti kehrää kasaan enemmän dollareita kuin paperitehdas. Michael Jordanille maksetaan koripallotossujen käyttämisestä enemmän kuin 30 000 aasialaiselle niiden valmistamisesta.
Teemu Selänne ja Paul Kariya toimivat kasvun logiikan vastaisesti puolittaessaan tulonsa. Selänne ei halua ensi vuonna viisi miljoonaa dollaria isompaa palkkaa. Hän tahtoo pelata hyvässä seurassa ja voittaa. Laitahyökkääjillä on oma vastauksensa siihen, mihin jokaisen pitää pystyä kohdaltaan vastaamaan ja poliitikkojen vähän toistenkin puolesta: miksi me olemme täällä?"
Re: Kasvu/ Raittila )
Albert Ayler 31.07. 08:09
Yksittäisen yrityksen ei tarvitse välttämättä tähdätä kasvuun. Riittää, että toiminta on kannattavaa.
Sen sijaan koko talouden kasvu on välttämätöntä, jotta hyvinvointi turvataan uusille sukupolville. Hyvinvointipalveluita on nyt huomattavasti enemmän kuin vuonna 73 ja jos mennään muutama vuosi taaksepäin siitä, tehtiin vielä 6 päivästä työviikkoa.
Onnellisuus on asia erikseen. Raittila on voinut olla vuonna 73 onnellisempi kuin nyt, oli ainakin 20 vuotta nuorempi. Mutta koko väestön kannalta on parempi, että eletään vauraammassa maassa kuin silloin. Esim. siirtotyömailla ei elämä kovin herkkua ollut. Alivuokralaisena asuminen oli silloin yleistä jne.
A.A.
Re: Yhdysvaltalaisten kuluttajien luottamus talouteen laskus )
Janne 31.07. 13:54
"Teemu Selänne ja Paul Kariya toimivat kasvun logiikan vastaisesti puolittaessaan tulonsa. Selänne ei halua ensi vuonna viisi miljoonaa dollaria isompaa palkkaa. Hän tahtoo pelata hyvässä seurassa ja voittaa."
Teemulla ja Paulilla on molemmilla monta huvilaa ja kymmeniä autoja. Rahaa riittävästi, joten he voivat valita noin. Taviksen kohdalla asia on toisin. Siinä vaiheessa kun bruttopalkkasi on 1000 euroa kuussa ja asut vuokralla, niin voit toki olla onnellinen ja lapsillasikin voi olla onnellinen lapsuus, mutta kyllä se raha alkaa tosissaan kiinnostaa, kun pitää laskea jokainen euro ja saa säästää, että pääsee kesällä käymään viikonloppuna Pietarissa.
Janne Inkinen
Re: Yhdysvaltalaisten kuluttajien luottamus talouteen laskus )
Anonymous 31.07. 14:27
"Olimmeko me puolta onnettomampia vuonna 1973? Entä vuosi 2033! Onko elämä silloin kaksi kertaa parempaa kuin nyt, kun rahaa tulee olemaan tuplasti?"
Ei. Tuollaisia asioita ei ole oikeasti mahdollista verrata pitkien ajanjaksojen
yli. Rahan arvo ei ole vertailukelpoinen.
1973 jotkut asiat, jotka nyt ovat jokaisen
saavutettavissa olivat hirvittävän kalliita
tai kokonaan tavoittamattomissa. Toisten
asioiden laita taas on päinvastoin.
Peräkkäisten vuosien välillä vertailu toimii,
siksi voidaan sanoa, että talous kasvaa n% vuodessa. Pidemmillä ajanjaksoilla talouskasvu
on vain merkityksettömiä numeroita, jotka
eivät kerro mitään todellisuudesta. Siksi väite,
että jatkuva kasvu ei olisi äärellisessä maailmassa mahdollista on soopaa: kasvu on pelkkiä numeroita ja niitä mahtuu kyllä.
Sen sijaan esim. julkisen talouden osuus BKT:stä
ei voi millään ylittää 100%, vaikka kapitalismin
vastainen liike kuinka haluaisi kasvattaa sitä
rajatta. (oikeasti jo paljon ennen 100%:a käy tosi heikosti).
Re: Yhdysvaltalaisten kuluttajien luottamus talouteen laskus )
TJP 31.07. 19:25
-asiahan on nimittäin juuri niin, että on pakko uskoa kasvuun. Kasvuideologiaa arvosteltiin Ylioppilaslehdessä jo 70-luvun puolella. Silloin tulin asiaa pohtineeksi ja tuolloin hahmottui "nollakasvuideologia". Mutta elinkeinoelämä on aina vakuuttanut, että kasvua täytyy olla... jos talous ei kasva täällä, se kasvaa jossakin muualla ja se tietää faktisesti ajan oloon alakynteen jäämistä.
Jos ns. "nollakasvuideologiaa" halutaan toteuttaa, silloin on kilpailuviraston toimintaa lainsäädännöllä rajoitettava. Nythän kilpailuvirasto on esitelty kansalle kaiken hyvän tuojana. Mutta jos lähdetään "nollakasvusta" ja pidetään sitä tärkeänä, silloin on käytännössä toteutettava 'kartelleja'. Jos hinnoista sovitaan kullakin talouden alalla niin ne eivät pääse nousemaan tai laskemaan. Mutta indeksisidonnaista taloutta muistellessa taisi käydä niin, että indeksisidonnaiset tuotteet korvautuivat toisilla, joiden saatavuus ylitti alkuperäisten indeksisidonnaisten saatavuuden moninkertaisesti... jos muistan oikein.
Re: Yhdysvaltalaisten kuluttajien luottamus talouteen laskus )
Stacy 31.07. 19:59
Elintasomme on nousussa. Luulenpa, että sinut ja ehkäpä minutkin, olisi hirtetty sata vuotta sitten.
Lähetetty Siperiaan viilenemään. Tsaari kohteli ajattelijoita säällisesti. Minut olisi hirtetty vasta 1918...
Kummallista kuinka laskufanit asettavat mittarin aina 10-30:n vuoden säteelle.
Niin, selviäisi aika monta mielenkiintoista asiaa jos skaala olisi pitempi, etenkin nykyajan moraalipäivittelijöille. Kuitenkin on niin, että ellei ydinsotaa tule, vanhoja hyviä keksintöjä ei unohdeta, vaan ne kumulatiivisesti hyödyttävät ihmiskuntaa sitä mukaa kun keksitään niitä lisää.
Ennen laajamittaista depislääkkeiden käyttöä suomi roikkui suikkaritilastossa pronssilla, nyt Suomi on vajonnut kymmenenneksi. Mutta luomumaito on kyllä paluuta entiseen....
Stacy
Re: Yhdysvaltalaisten kuluttajien luottamus talouteen laskus )
Mixu Lauronen 01.08. 23:12
Ihan vaan huomautuksena:
"1973 jotkut asiat, jotka nyt ovat jokaisen
saavutettavissa olivat hirvittävän kalliita
tai kokonaan tavoittamattomissa."
Kerrotko minulle asian, joka on jokaisen saavutettavissa? Puhun nyt Maapallon kaikista yli 6 miljardista ihmisestä.
Esimerkiksi ruoasta ja puhtaasta vedestä on pulaa. Ilmaa saavat vielä kaikki - mutta sekään ei ole aina puhdasta. Suurin osa afrikkalaisista on ilman sähköä.
Re: Yhdysvaltalaisten kuluttajien luottamus talouteen laskus )
ano_5000 02.08. 15:30
"Mitä kummaa siinä on juuri tuon mittarivälin puitteissa oltiin pääsemässä selvästi parempaan yhteiskuntaan ja sen jälkeen kaikki hyvät saavutukset on lähdetty systemaattisesti romuttamaan."
Jos 70 -lukuun verrataan, niin ainakin opintotuki on kohonnut huomattavasti. Samoin opiskelijoiden saatavilla olevien asuntojen määrä. Niin, paitsi Helsingissä, mutta Helsinki onkin sotkenut itse asiansa joten siitä ei voi muuta Suomea syyttää.
"Outo tapa tehdä vertauksia sadan vuoden periodilla. Varsinkaan sinun mikä fani nyt sitten kulloinkin satut olemaan, kun et ilmeisesti tiedä noista ajoista juuri mitään. "
Voimme tehdä vertaukset myös 50:n vuoden tarkastelujaksolla!
Kas! Irtolaisuudesta ei joudu enää vankilaan, työttömyyskorvaus ja sosiaaliturva on paljon parempi kuin ennen, terveydenhuolto on entistä kehittyneempi, poliisi vanhoja aikoja reilumpi ja ihmisillä on mahdollisuus saada tietoa aivan toisella tavalla. Lisäksi elinikä on pidentynyt.
Toisaalta jos tarkastelemme asioita vaikkapa kymmenen vuoden perodilla ja kokonaisuutena, saamme nähdä kuinka sosiaalikuluihin laitetaan nykyään paljon enemmän rahaa kuin silloin ennen. Jos haluatte tietää minne se menee, on http://www.stat.fi hyvä paikka aloittaa tutkinta!
Voi kun te olette yksinkertaisia! Minä tiedän jo valmiiksi mita muutamat ihmiset aikovat vastata tähän viestiin! Toivottavasti ette ole kuitenkaan niin ennakoitavia kuin minä arvelen!
Tv. ano_5000@yahoo.co.uk
(Fanifani!)
Re: Yhdysvaltalaisten kuluttajien luottamus talouteen laskus )
Mörri 03.08. 16:37
Esimerkiksi ruoasta ja puhtaasta vedestä on pulaa. Ilmaa saavat vielä kaikki - mutta sekään ei ole aina puhdasta. Suurin osa afrikkalaisista on ilman
Mutta on muistettava, että vuodesta 1973 on tultu paljon eteenpäin. Tämä johtuu demokratian, kansalaisyhteiskunnan ja markkinatalouden voittokulusta.
Pahimmin ovat kärsineet - tai ottaneet takapakkia - erilaiset diktatuurit, despotiat ja kleptokratiat. Pohjimmiltaan maailmassa kaikilla ihmisillä olisi riittävästi ruokaa. Syy, miksi näin ei ole, ei ole vääristyneessä maailmantaloudessa. Syy on logistiikassa: sotatila tai korruptio tyypillisesti estää ruokatoimitukset sinne, missä niitä tarvitaan - tai tuhoaa sadon. Maat, joissa käydään sisällissotia, oat pahimpia.
Toiseksi pahimpia tässä suhteessa ovat Afrikan korruptoituneet kleptokratiat, joiden valtiaat välittävät vain omasta Sveitsin pankkitilistään, ja vähät välittävät kansalaisistaan. Onneksi nämäkin hallinnot kaatuvat yksi toisensa jälkeen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan voittokulun myötä.
Maapallolla on toivoa.
Re: Yhdysvaltalaisten kuluttajien luottamus talouteen laskus )
Janosz 04.08. 16:12
Ajattelin lyhyesti kommentoida aihetta "miksi talouden pitää kasvaa" rautalankamallilla.
Talous kasvaa siksi, että yksittäiset taloudelliset toimijat (yksittäiset ihmiset ja niiden muodostamat sopimusjärjestelmät, eli yritykset) pyrkivät koko ajan "eteenpäin". Yksittäisella toimijalla on koko ajan kannustin parantaa omia olojaan ja elintasoaan, miten kukin sen mittaakin. Koko ajan ja kaikkialla toimijat pohtivat tapoja tehdä asiat "paremmin", eli saada sama lopputulos aikaan vähemmillä resursseilla.
Rahaan ja BKT:n kasvuun tms. mittareihin tämä liittyy siten, että useimmille ihmisille elintasoa nostaa käytettävissä olevien tulojen kasvu. He haluavat yhä enemmän palveluita ja tuotteita, joita voi ostaa rahalla. Rahaa taas saa usein tekemällä asioita muita paremmin (esim. yritys kasvaa, koska se voi keksimänsä valmistusmenetelmän avulla tuottaa hilavitkuttimia halvemmalla ja siten saada markkinaosuutta).
Ihmiset taas ovat töissä yrityksessä (ja heidän palkkauksensa heijastelee yrityksen menestystä), joten työntekijöiden eteenpäin työntävä voima kanavoituu yrityksen kautta. Yritys kasvaa, koska sen sisältämät työntekijät puskevat sitä eteenpäin.
Toisin sanoen: yksittäisillä talouden toimijoilla on kannustin kehittää toimintaansa yhä paremmaksi. Tuloksena on taloudellinen kasvu. Kehitys ei pysähdy milloinkaan; maailma ei tule koskaan valmiiksi.
-JS
Opintotuki )
Nina 05.08. 09:57
"Nykyään opiskelijat, vanhukset, sairaat ja lapset saavat paljon enemmän yhteiskunnan tukea kuin 70 -luvulla saatiin. "
Puutun opintotukeen: Ehkä se oli 1970-luvulla korkea, mutta nykyään opintotuki on alhaisempi kuin esim. 1990-luvulla, koska sitä ei ole korotettu v. 1992 jälkeen, sitä on päinvastoin leikattu v. 1995. Hinnat sen sijaan ovat nousseet kuten palstalaiset ovat varmasti pistäneet merkille. Okei, jos ei haluta niin ei sitten anneta lisää opintotukea. Mutta silloin on kyllä turha valittaa, että ihmiset eivät valmistu tavoiteajassa..!
Voisinpa veikata, että muutenkin köyhät ja sairaat ovat kurjistuneet 1990-luvun aikana ja sen jälkeen, vaikka lamasta on selvitty. Poliittista tahtoa ja solidaarisuutta ei enää ole. Rahaa olisi jos halua riittäísi.
Re: Opintotuki )
Janosz 05.08. 15:43
>Eikös 90-luvun lama ole ollut ohi jo kauan >aikaa, ja teollisuus kasvaa ja talous enemmän >kuin laman aikaan, kun palveluja leikattiin? >Voin toki olla väärässä.
Lama on todellakin ohi, mutta lasku on edelleen maksamatta. Valtio maksaa valtionvelan korkoja edelleen n. 3,5 miljardia euroa vuosittain, joka on esim. reilusti yli neljänneksen valtion kaikista (suorista) kulutusmenoista! Rutosti rahaa, siis.
Tänä vuonna ei velkaa edes lyhennetty, joten vastaava summa lankeaa tulevinakin vuosina maksuun.
Turha siis väittää, että lama on mennyttä.
http://www.vm.fi/tiedostot/pdf/fi/21231.pdf
-Janosz S
